Mitä on lobbaustoiminta?
- 20.10.
- 1 min käytetty lukemiseen
Lobbaus tarkoittaa pyrkimystä vaikuttaa päätöksentekoon ja lainsäädäntöön. Sitä tekevät yritykset, etujärjestöt, kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, uskonnolliset yhteisöt ja jopa yksittäiset ihmiset. Tavoitteena on saada päättäjät huomioimaan tietty näkökulma, asia tai etu päätöksenteossa.
Lobbaus ei ole itsessään laitonta eikä automaattisesti epäilyttävää. Päinvastoin, se voi olla osa avointa demokratiaa: päätöksentekijät tarvitsevat tietoa eri näkökulmista ja asiantuntijoilta. Esimerkiksi ympäristöjärjestö voi lobata tiukempien päästörajojen puolesta, kun taas teollisuus voi tuoda esiin taloudellisia vaikutuksia. Molemmat toimivat omien tavoitteidensa mukaisesti ja tarjoavat tietoa, jonka avulla päättäjät voivat tehdä perustellumpia ratkaisuja.
Ongelmalliseksi lobbaus muuttuu, jos se tapahtuu salaa, epärehellisesti tai eturyhmien etuja suosien. Tällöin voidaan puhua “piilolobbaamisesta”, jossa yhteydet ja vaikutusvalta jäävät julkisuudelta piiloon. Tämä voi johtaa epäluottamukseen ja jopa korruption kaltaisiin ilmiöihin, jos päätöksenteko ei ole enää yhteisen edun mukaista.
Monissa maissa, myös Suomessa, on alettu kehittää lobbarirekistereitä ja avoimuussääntöjä, joiden avulla voidaan seurata, kuka tapaa päättäjiä ja mistä aiheista. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja estää epäasiallista vaikuttamista.
Ytimekkäästi sanottuna: Lobbaus on vaikuttamista – se on sallittua, kun se on avointa ja rehellistä, mutta vaarallista, jos se kätkee vallankäyttöä ja etuja julkisen päätöksenteon taakse.
Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta:
